Elämän tarkoitus, merkitys ja mielekkyys

Antiikin filosofiasta lähtien ovat useat filosofit pohtineet, mikä on korkein mahdollinen arvo, johon ihmisen pitäisi pyrkiä elämässään, jotta hänen elämänsä tarkoitus toteutuisi. Yleensä filosofioissa katsotaan kuitenkin, ettei ihmisen elämän tarkoitusta ole ennalta määrätty, vaan se muodostuu jokaisen subjektiivisten tekojen ja kokemusten kautta.

Kysymys elämän tarkoituksesta voi tarkoittaa ihmisille monia eri asioita johtuen sanan tarkoitus monista merkityksistä. Asiaa on ehkä helpompi lähestyä pohtimalla tarkoituksettomuuden käsitettä. Sille voidaan antaa ainakin neljä erilaista merkitystä: 1) ”arvottomuus” – itse arvon puute, 2) ”päämäärättömyys” – elämä on ilman päämäärää tai sisältöä, 3) ”tyhjänpäiväisyys” – elämän sisällöllä ei ole mitään arvoa ja 4) ”turhuus” – elämällä on päämäärä, mutta maailma estää sen saavuttamisen. Jollain tavalla nämä kaikki neljä kietoutuvat varsin ongelmalliseksi vyyhdeksi tässä ajassa jossa elämme. Arvot eivät ole kadonneet minnekään, mutta vallitsevat arvostukset tässä itsekkyyteen ja toisia vastaan kilpailemiseen yllyttävässä maailmassa tekevät vaikeaksi niiden löytämisen ja noudattamisen. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi kokee elämässään turhautumista ja koko elämänsä tyhjänpäiväiseksi.

Moraalifilosofian kannalta on syytä pohtia myös elämän tarkoituksen ja elämän merkityksen käsitteiden eroja. Elämän tarkoituksesta puhuttaessa oletetaan, että ihmisellä on tietty päämäärä, elämänsuunnitelma, jonka hän haluaa saada toteutetuksi tai jota hän ilmentää valintojensa kautta enemmän tai vähemmän johdonmukaisesti. Elämän merkityksen tai merkityksellisyyden käsite on suhteellisesti riippumattomampi yksilön päämääristä. Puhuttaessa elämän merkityksestä ei ole loogisesti välttämätöntä olettaa, että yksilö tarkoituksellisesti pyrkii juuri tuohon merkitykseen hänen elämälleen.

Tarkoitus viittaa asioiden oikeaan suuntaan ja johonkin lopulliseen päämäärään, ymmärrykseen tai selitykseen. Elämän tarkoitus viittaa puolestaan siihen, että elämä on osa jotain suurempaa kokonaisuutta tai suunnitelmaa. Tarkoituksesta puhuttaessa ovat näkökulmana arvot ja niiden tulkinnat. Jonkin asian merkitys syntyy siitä, kun sillä on jokin yhteys tärkeäksi koettuun kokonaisuuteen; myös kielessä sanan merkitys määrittyy sen yhteyksien avulla. Merkitys voi liittyä myös asian hyödyllisyyteen. Tällöin voitaneen puhua myös tarkoituksenmukaisuudesta, joka viittaa asian tavoitteen- tai suunnitelmanmukaisuuteen tai tavoitehakuisuuteen. Merkityksen näkökulma on sosiaalinen, toisin sanoen sillä tarkoitetaan useimmiten jotain kulttuuriin tai vuorovaikutukseen liittyvää: asialla tai tapahtumalla on merkitys, koska ihmiset ovat yhdessä tehneet tällaisen tulkinnan.

Mielekkyys tarkoittaa elämän kokemista järkevänä ja ymmärrettävänä, mikä merkitsee samalla sitä, että asiat, joita tehdään, tuntuvat mielenkiintoisilta, haastavilta ja tekemisen arvoisilta. Näkökulmana ovat siten kokemukset ja tunteet. Tarkoituksen puute koetaan ennen kaikkea toivottomuutena, merkityksen puute turhuutena ja mielekkyyden puute järjettömyytenä. Joku voi kokea elämän mielettömänä, missään ei tunnu olevan mitään järkeä. Elämällä voi silti olla hänen mielestään tarkoitus. Joku toinen voi puolestaan sanoa elämänsä olevan tarkoituksetonta, mutta yhtä hyvin hän voisi puhua sen merkityksettömyydestä tai mielettömyydestä. Vastaavasti tarkoitusta kokeva ihminen voisi sanoa elämän olevan merkityksellistä tai mielekästä.

Arkikielessä tarkoittavat useille kaikki kolme tarkastelemaani käsitettä pitkälti samaa. Ja nykyinen arkielämämme tarkoittaa valitettavasti myös, että on ihan sama ajatellaanko tarkoitusta, merkitystä vai mielekkyyttä, on niitä kaikkia yhtä vaikea löytää. Herääkin kysymys, mitä jokainen meistä voisi tehdä ja mitä jokaisen pitäisi tehdä, jotta saisimme poistettua esteet siltä, että kaikille ihmisille kuuluva perusoikeus tarkoitukselliseen, merkitykselliseen ja mielekkääseen elämään toteutuisi.

(Edelliseen sisältyy joitakin lainauksia Tapio Puolimatkan ja Markku Oksasen kirjoituksista. Tarkat lähdeviittaukset löytyvät väitöskirjani sivuilta 210-213.)

Timo

2 thoughts on “Elämän tarkoitus, merkitys ja mielekkyys

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close